Matildan päivän arvonta

matildanpaivanarvonta

Aurinkoista Matildan päivää! :)

Nimppareiden kunniaksi potkaisen käyntiin arvonnan, johon voi osallistua joko tässä blogipostauksessa tai Miss Matildan Facebook-sivuilla (facebook.com/missmatildahandmade). Voittajalle lähtee vapaavalintainen sormus Miss Matildan valikoimista!

Eli mitä piti tehdä?

Jaa tämä kuva blogissasi, Facebookissa tai Instagramissa ja jätä sitten puumerkki joko alla olevaan kommenttiboksiin tai Facebookin arvontapäivitykseen; kerrothan myös, mitä kautta laitoit sanaa eteenpäin. Sitten vain peukut pystyyn ja odottamaan. Aikaa on 21.3. asti – puolilleöin, koska ainahan kaikki jää viimeiseen iltaan. ;)

Onnea arvontaan! :)

Ystävänpäivälennolla

Helmikuu tuli ja meni, ja (kuten äitini hyvin usein muistuttaa) nyt ollaan jo ensimmäisessä kevätkuukaudessa! Talven lapsena helmikuu on yksi lempikuukausistani, mutta alan hiljalleen jo olla valmis kevään tuloon; tekisi mieli huristella pyörällä alas paljaita mäkiä ja opiskella puun alla istuskellen. Ehkäpä tänä vuonna ostaisin jopa ihka ensimmäisen kevään-ekan-tulppaanikimppunikin!

Viimeisen kuukauden aikana tuli pyöräytettyä Miss Matilda toden teolla käyntiin, täytettyä vuosia ja lisäksi muistettua ystäviä. Ehkä orastava kevätfiilis tuotti tänä vuonna näin värikkäitä ja lennokkaita ystävänpäivälahjoja. Viimeinenkin on nyt löytänyt tiensä kauas Kanadaan asti, joten voin viimein julkaista kuvat täällä.

shrink_plastic_airballoon1

shrink_plastic_airballoon5

Syntyi sydämellisiä kuumailmapalloja puuväreillä kutistemuoville. Tämän materiaalin taikaan ei kyllä koskaan totu: joka kerta on yhtä ihmeellistä, miten äsken niin isosta kuvasta tulee hetkessä ihan pieni. Ja joka kerta sitä istuu kynsiään pureskellen uuninluukun edessä ja on varma, että tällä kertaa meni pieleen. Mutta ei, aina ne ovat suoristuneet ja asettuneet ihan niin kuin pitääkin.

shrink_plastic_airballoon3

shrink_plastic_airballoon2

Kutistemuovi onkin ollut viime aikoina vähän paitsiossa, kun pullonkorkit ovat tyystin vieneet mennessään. Lisäksi minulla on ongelmia löytää oikeanlaista muovia, koska aiemmin ostamaani laatua ei enää myydä Sinellissä. Eivät kaupassa tienneet kyseisen muovin merkkiä, joten nettikaupoista etsiminenkin on vähän hankalaa. Shrinkles osuu kuvaukseltaan lähimmäs, joten se on ehkä kokeilulistalla seuraavana. Nämä kuumailmapallot on tehty Sinellin tämänhetkiselle muoville, joka on tavallaan kirkasta, mutta sen toisella puolella on valkoinen pinta, joka kutistettuna näyttää vähän paperimaiselta. Etsimäni muovi on siis läpi valkoista ja kutistetaan 175 asteessa – vinkkejä otetaan mieluusti vastaan!

shrink_plastic_airballoon4

Lennokkain ajatuksin kohti kevättä!

Hello March and (hopefully) spring! Deep down I’m a winter girl, but right now I just feel like cycling down bare sidewalks and studying under a tree already. Maybe the early spring feeling is what got me making such colourful Valentine’s Day gifts this year. Now that the last one’s reached its new owner as far away as Canada, I can finally post these.

There’s this magic about working with shrink plastic that you never get used to. It’s not optional to sit in front of the oven and gape through the window, chewing on your nails and being sure that this one’s finally the one that didn’t go right. But they always smooth out and end up perfect.

It’s been a while since my last shrink plastic creations, which my recent love for bottlecap jewellery is partly to blame for. I’m also having problems finding a plastic that works the way I want it to, as my favourite is not sold around here anymore. I’ve previously used shrink plastic that is white all through and is baked in 175°C. I think Shrinkles might be what I’m looking for, but I’m not sure. Any hints or recommendations?

Let’s welcome the new month with light and colourful thoughts!

Koruille koti

korupussi3

Kesällä olin kulttuurimatkalla ystäväni kotikonnuilla Etelä-Pohjanmaalla. Reissun aikana ystäväni äiti kertoi katselleensa blogissani muovipusseista sulatettua ja ommeltua Filyson-laukkua ja ilmaisi toiveensa omasta muovipussukasta. Kun lähdin kotiin, sain mukaani kasan pusseja, joista yksi oli korvamerkitty juuri tätä nimenomaista projektia varten.

korupussi1

Kului vähän aikaa; sulatin muovit valmiiksi, pakkasin ne, kankaat sekä ompelukoneen ja muutin uuteen kotiin. Kului vähän lisää aikaa, oli jotenkin kamalasti kaikkea muuta, ja valmiiksi sulatetut muovit odottivat kaapissa oikeaa hetkeä. Sitten sain pienen syysflunssan ja jouduin olemaan pari päivää kotona, ja siinä kuumehuuruissani aloin testailla kaavoja ja leikellä muoveja palasiksi. Kohtalaisen suora valmiista pussukasta kuitenkin tuli, vaikka siinä hetkessä viivottimen käyttö ja yksinkertaiset laskutoimitukset tuntuivat aika lailla ydinfysiikalta.

 korupussi4

Valitsin vuorikankaaksi joskus kirpparilta löytyneen entisen pöytäliinan, joka on tähän mennessä taipunut jo ainakin yhden kangaskassin vuoriksi sekä lipaston laatikon koristukseksi. Vetoketjun ompelin marraskuussa seitsemän aikaan aamulla – sinä samana aamuna, kun suuntasin jälleen kohti lakeuksia toiselle kulttuurimatkalle ja pussukkaa toimittamaan. Mutta pienen paineen allahan syntyvät parhaat tulokset, vai mitä? ;)

korupussi2

Muovipussukka oli väreiltään ja kuosiltaan kuin tehty korujen säilytyspaikaksi, joten sellainen siitä tuli. Koska aamulla ennen junalle lähtöä valotilanne oli mikä oli, pussukka kuvattiin vasta määränpäässä. Minulla ei olekaan ennen ollut stailaajia, jotka asettelisivat kaiken valmiiksi niin, ettei minun tarvitse kuin kaivaa kamera esille ja painaa nappia. Kiitos siis avusta, T ja R! :)

korupussi5

Last summer I got a big bunch of plastic bags from my friend’s mum, along with a wish that I’d use one of them to make a purse for her. I was very slow with this particular project: I ironed the plastic bags before I moved out, took them and the sewing machine with me, and then started making patterns and cutting the plastic on a day at home with a nasty cold. Using a ruler and making simple calculations felt like rocket science, I can tell you. All the same, the purse turned out surprisingly straight and okay. The zipper was sewn at 7 am before catching the train to my friend’s home town to deliver the purse. Oh well, sometimes you need the pressure to get things done…

With its floral pattern, the purse is perfect for storing jewellery. The photos were taken after handing the purse over to its new owner – the early morning light made it quite impossible to take tolerable pictures before leaving for the train. This was the first time I’ve had stylists arranging everything, leaving me with only the task of getting my camera out and pressing the shutter button. So thank you for your help, T & R! :)

Täältä tulee Miss Matilda

logo_checks

Kirjoitin vajaa kuukausi sitten siitä, miten unelmoin omasta käsityöyrityksestä. Kerroin myös, että haluan tänä vuonna tehdä asian eteen jotain, harjoitella omien käsitöideni myyntiä ja katsoa, miten se sopii minulle. No, tammikuun käytin suunnitteluun, ajatusten pyörittelyyn, aikataulutukseen, asioiden opetteluun ja neuvojen etsimiseen. Tein listoja ja yliviivasin tehtyjä asioita, otin kuvia valmiista koruista, otin toiset kuvat ja vielä kolmannet. (Päätin että on hankittava joko jalusta tai hernepussi.) Yritin koota päässäni sekaisin pyöriviä asioita yhdeksi yhtenäiseksi kuvamaailmaksi.

Puhuin postauksessani myös nimen päättämisen vaikeudesta. Kääntelin päässäni kaikenlaisia sanoja, suomeksi ja englanniksi. Lopulta syntyi Miss Matilda, joka toimii molemmilla kielillä. Nimessä on jotain herkkää, mutta myös paljon päättäväisyyttä ja itsevarmuutta, ja se sopii ajatusmaailmaani.

sormukset1

Päätin perustaa Facebook-sivun ja asetin deadlineksi helmikuun ensimmäisen. Aikataulu piti, joten tänään avasin sivuni. Facebookia käytän markkinointikanavana ja yhteydenpitovälineenä; korut ja ehkä myöhemmin muutkin käsityöt ovat ostettavissa Maker’s Marketin kautta. Maker’s Market on viime syksynä avattu suomalainen käsitöiden ja kierrätyksen kauppapaikka, ja ilokseni pääsin myyjäksi monien muiden taitavien tekijöiden joukkoon. :)

Tästä on hyvä jatkaa!

Miss Matilda Facebookissa
Miss Matilda Maker’s Marketissa

About a month ago I wrote about my dream of starting my own craft business, and how I want to take steps this year that will help me make it come true. January was spent doing research, planning, building schedules, making lists after lists and ticking things off them. In the post I also talked about the difficulty of deciding a name. After going through many options in my head, I settled on Miss Matilda.

I decided to set up a Facebook page for promoting and keeping in touch with people. That was opened today. The jewellery is up on Maker’s Market, a Finnish website dedicated to selling handmade and recycled items. I’m in a talented company there and I’m so happy about it. :)

Miss Matilda on Facebook
Miss Matilda on Maker’s Market
(both in Finnish)

Sanalahjat

image

Neulelahjojen lisäksi käärin joulupaketteihin sanoja. Rakastan hyviä lainauksia; ala-asteella vihkojeni kannet olivat täynnä sellaisia lauseita kuin “Aslan is on the move” tai “Enemies of the heir, beware”. Onnekseni olen löytänyt ystäviä, jotka kuuluvat samoihin fandomeihin kuin minä, ja näin ollen tunnistavat olennaiset viittaukset tiettyihin kirjoihin, elokuviin ja tv-sarjoihin.

Jotakuinkin vuosi sitten opiskelukaverini S sattui istumaan viereeni luentosalissa. Kaverista tuli aika nopeasti ystävä, kun huomasin, mitä hän lehtiöönsä raapusteli: “MoriarTEA – that’s what people brew”. Sherlock-viittaukset (ja Moriarty) ovat edelleen molempien sydäntä lähellä, joten luonnollisesti kaikkien joululahjaideoiden joukosta S:lle valikoitui taulu sopivalla lauseella.

“Sorry boys, I’m sooooo changeable!”

image

Ystäväni I taas sai kangaskassin Ylpeys ja ennakkoluulo -viittauksella. Olen aiemminkin käyttänyt tätä lausetta – silloin kaulakorussa – mutta se ei vain käytössä kulu. Lause on tyypillistä herra Bennetiä: ovela piikki kiedottuna kauniiseen lahjapaperiin oikein rusetin kera.

“I have not the pleasure of understanding you.”

image

Kolmas ystävä, R, toivoi perinteisesti joululahjaksi maailmanrauhaa. En kuitenkaan tästä lannistunut, vaan päätin kerrankin toteuttaa toiveen. Siinä itsenäisyyspäivän iltana kynttilänvalossa paperille kirjaimia sommitellessa oli kyllä melko rauhallinen olo. Toivottavasti ystävänkin kämpässä vallitsee tämän myötä pieni palanen maailmanrauhaa.

In addition to knits, I wrapped up some words for Christmas. For someone who filled her primary school notebooks with phrases such as “Aslan is on the move” and “Enemies of the heir, beware”, writing meaningful sentences on a piece of paper and giving that as a present is as personal as it gets. I’m lucky enough to have friends who share their book, film and TV preferences with me, so it’s easy to come up with the right things.

My friend S was just another schoolmate, until one day she sat down next to me in the class and started doodling something in her notepad: “MoriarTEA – that’s what people brew”. That’s one way to become friends. Moriarty was an obvious choice for her gift: “Sorry boys, I’m sooooo changeable!”

For another friend, I chose a quote from Mr. Bennet of Pride and Prejudice. It’s a phrase I’ve previously used on a necklace, but it never gets old: “I have not the pleasure of understanding you.” A third friend said she’d like world peace for Christmas, so I gave her what she wished for. (Maailmanrauha = world peace.) Doodling that in the candlelight on the night of Independence Day sure made me feel peaceful, and I hope the finished gift has the same effect on her.

Hiiviskelemästä yllätetyt

cork_elf1

Mikä on pieni, pyöreä, valppaan tutkiskeleva ja sonnustautunut hiippalakkiin?

cork_elf2

Tonttu.

Onnistuin nappaamaan kuvan muutamasta, kun ne joulun alla hiiviskelivät terävinä kirjaamassa muistiin minunkin kiltteyksiäni ja tuhmuuksiani. (Taisin tehdä hyvän vaikutuksen, sen verran ruhtinaallisesti minut jouluna palkittiin.) Ehkä ne pysähtyivät yöpöydälleni evästauolle, eivätkä huomanneet, kun nurkan takaa suuntasin kameran linssin niitä kohti. Että anteeksi vaan te kaikki tontut, jotka olette palanneet joulunvietosta Korvatunturilta ja aloittaneet tämän vuoden hiiviskelytyön – toivottavasti nämä kuvat eivät vaikuta ensi joulun kiltteysluokitukseeni. Kaikki lukijat varmasti lupaavat pitää salaisuuden. Eikö?

cork_elf4

Jos ihan vakavia ollaan, niin minulta ovat kuohuviinikorkit lopussa. Lahjoituksia otetaan vastaan (jo aiemmin kuin joulukuussa).

cork_elf3

Just before Christmas, I happened to have my camera ready when a group of elves stopped for a lunch break on my bedside table. They must have been sneaking about, making notes on how naughty or nice I’ve been. (Pretty nice, I assume, since there was no coal around on Christmas Eve.) So, I’m sorry elves, if you’re back in your sneaking job after the Holidays and are watching me right now – I hope these photos don’t put me on your ‘naughty’ list. I’m sure all my readers will keep your secret. (Won’t you?)

Just to mention, I’ve run ot of sparkling wine corks. Donations appreciated (even before Christmas).