Suklaatehdas keittiönpöydällä

suklaalevy4

Ennen joulua, kun viimeiset velvollisuudet on hoidettu, on aika tavata ystävät, päivittää syksyn kuulumiset ja vähän lahjoakin. Tykkään antaa itse tehtyjä lahjoja, mutta ne eivät voi olla kovin suuritöisiä tai aikaavieviä. Pitää siis keksiä jotain suhteellisen liukuhihnalta tehtävää, mutta siitä huolimatta merkityksellistä.

Idea tämänvuotisiin pikkulahjoihin tuli ohimennen Me Naiset -lehdestä, jonka satuin poimimaan kotona keittiön pöydältä. Itse tehdyt suklaalevyt, heureka!

suklaalevy2

suklaalevy5

Suklaatehdas syntyy muutamasta suklaalevystä – minä käytin Pandan maitosuklaata, valkoista ja tummaa suklaata – sekä omavalintaisista täytteistä. Suklaa sulatetaan, levitetään leivinpaperille ja koristellaan, minkä jälkeen levyt laitetaan jääkaappiin jähmettymään. Ne kannattaa muutenkin säilyttää kylmässä.

Täytteiksi ostin muun muassa kuivattuja karpaloita, kookoshiutaleita ja mariannerouhetta. Ranskanpastilleista tuli leikkisän näköisiä levyjä, ja leivontahyllystä löytynyt, suussa poksuva popping candy sopi hauskasti pastillien seuraksi. Irtokarkkipussin fudgepaloista ja sormisuolasta hain suolakinuskista vivahdetta. Viimeistelin levyt kultaisilla koristekuulilla ja nonparelleilla.

suklaalevy3

suklaalevy1

Paketoin suklaalevyt lähikaupan pienimpiin kinkunpaistopusseihin, jotka leikkasin ja taittelin sopivan kokoisiksi. Päälle sitaisin etiketin, josta selviää levyn nimi ja sisältö sekä tietysti sen valmistanut suklaatehdas: Matildan suklaafabriikki.

Mitä makuja sinun suklaalevyysi tulisi?

After all the autumn’s tasks have been ticked off the list, it’s time to meet up with friends, catch up on the latest news and share a little Christmas spirit in the form of small gifts. I like to give handmade, but the gifts can’t be anything particularly time consuming or laboursome. So every year, I’m looking for something I can make in a bulk but still personalise and make meaningful.

The idea for this year’s gifts came from a women’s magazine that I by chance leafed through. Homemade chocolate bars, eureka!

All you need for your own chocolate factory is a few regular bars of chocolate – I used milk chocolate, dark and white chocolate  – and toppings of your choice. The chocolate is melted, spread on a parchment paper, and sprinkled with different toppings. Then the bars are placed in the fridge to settle. They are best kept in the fridge, too, until enjoyed.

For toppings, I bought dried cranberries, coconut flakes, and mint chocolate crumble, for example. Pastel coloured chocolate lentils (‘French pastilles’ we call them) made for playful bars, and popping candy was a fun match for them. I used fudge bites and flake salt to make a salty caramel flavour. To finish, I added golden sugar pearls and sprinkles.

I packed the chocolate bars in the smallest clear roasting bags I could find, and cut and folded the bags to size. Lastly, I added a label with the name and contents of the bar plus the name of the manufacturer – Matilda’s chocolate factory.

Which flavours would you have in your chocolate bar?

Advertisements

Joulutähti suoraan järvenpohjasta + ohje

joulutahti1

Järven pinta on käsittämättömän alhaalla. Siskoni kertoi nähneensä eräänä päivänä ikkunasta naapurin lapset, jotka kävelivät läpi kaislikon, alittivat laiturin ja jatkoivat reippaasti kohti etelää. Siinä, missä vielä kesällä uitiin, voi nyt tepastella kuivin jaloin. Vanhalta hyppykiveltä ei kannata hypätä ainakaan pää edellä, sen juurella on kymmenen senttiä vettä.

Kävin viime viikonloppuna pariinkin otteeseen kävelemässä pitkin paljastunutta järvenpohjaa. Nautin kaikista väreistä, muodoista ja pinnoista, jotka olivat tulleet näkyviin veden alta. Halusin ottaa jotain mukaan niin sanotusti kotiinviemisiksi, kun kerran arkipäivässäni järvi ei ole jatkuvasti läsnä. Keräsinkin kasan keppejä ja askartelin niistä joulutähden ulko-oveen.

joulutahti6

joulutahti4

joulutahti2

Tässä pieni ohje, jolla voit koota omaankin oveesi rustiikkisen joulutähden.

Joulutähti kepeistä

Viisisakaraiseen tähteen tarvitset viisi suunnilleen samanpituista keppiä. Koristeen sijoituspaikasta ja omasta mausta riippuu se, kuinka huolella kepit puhdistaa – itse vain sulatin kepit ulkorakennuksessa, minkä jälkeen harjasin niistä pois suurimmat hiekat ja tomut.

Asettele kepit tähden muotoon niin, että päät asettuvat ristikkäin. Testaile järjestystä  ja sitä, mikä keppi kulkee minkäkin päältä, kunnes olet tyytyväinen. Sido sakaroiden päät yhteen kieputtamalla ohutta rautalankaa risteyskohtaan. Kiinnitä keppejä myös keskeltä toisiinsa tarpeen mukaan niin, että rakennelma pysyy koossa.

Viimeistele tähti kieputtamalla juuttinarua tai jouluista nauhaa rautalankojen päälle sekä jokaiseen risteykseen tähden keskellä. Ripusta halutessasi keskelle tiukuja tai joulukoriste. Solmi ripustusnaru, etsi tähdelle paikka ja ihaile kättesi työtä.

joulutahti7

joulutahti9

joulutahti3

Olen lapsellisen onnellinen, että on joulukuu. Vaikka tehtävät ja toimet ovat samat kuin marraskuussa, tuntuu, että nyt voi hyvällä omallatunnolla juoda vielä yhden glögimukillisen ja ottaa aikaa joululahjaneulonnalle. Sehän kuuluu vain asiaan.

Ihania joulukuun alkupäiviä!

The water levels in our lake are ridiculously low. My sister told me she’d seen the neighbour’s kids walking through the reeds, ducking to pass underneath the jetty, and continuing southward. Where we swam in the summer, you can now walk without getting your toes wet. The old diving rock is 10 cm deep in the water, so diving is very much out of the question.

I went for walks on the bare lake bed last weekend, enjoying the colours, shapes and textures that are normally hidden from sight. I wanted to take something with me, to remind me of the landscape that is very much home but that I don’t see on a daily basis. I collected a bundle of sticks and proceeded to make a Christmas star for my front door in town. Here’s a mini tutorial that you can follow to make one for yourself, too.

Stick Christmas star

To make a five-pointed star, you need five sticks of approximately the same length. How carefully you should clean the sticks depends on your own taste and where you’re going to place the finished star; I only left them in a warm space to defrost, then brushed off the excess dirt and sand.

Arrange the sticks in a star shape so that they cross at the points. Try out different ways of arranging them until you’re happy with the result. Tie the crossing ends of the sticks together by twining thin wire around them. If needed, tie some of the sticks together in the middle, too, until the shape stays firmly together.

Complete the star by covering the wire with some garden twine or ribbon, and also wind some around each crossing in the middle. Add an ornament or a few jingle bells to decorate. Tie a length of twine to hang the star from, place it somewhere nice, and admire your handiwork.

I’m childishly happy that it’s December. Although my to-do list has by no means changed from November, it feels like there’s more space for one more mug of glögi or a little moment of Christmas gift knitting. That’s what December’s all about, after all.

Have a lovely start to your month!

 

Kaikki valmiina joulun tulla

jouluhuone5

jouluhuone2

jouluhuone1

jouluhuone4

jouluhuone6

jouluhuone7

jouluhuone3

jouluhuone9

jouluhuone8

Kolme yötä jouluun. Lähden tänään kotipuoleen laittamaan laatikoita ja tikuttelemaan viimeisiä jouluneuleita puikoilta. Syksy on ollut pitkä ja tapahtumarikas, vähän raskaskin marraskuun pimeydessä. Joulukuun tullen olen ottanut kaiken irti joulunodotuksesta: aloittanut aamut joulukalenteriteellä, koristellut omaan pieneen kotiini oman pienen kuusen, neulonut neulonut neulonut. Torttuja on syöty, pipareita leivottu, itsenäisyyspäivää juhlittu asiaankuuluvalla arvokkuudella ja linnanjuhlabingolla. Nyt on aika pakata lomakamppeet ja suunnata kotiin rauhoittumaan oikein kunnolla. Aattona köröttelemme mummilaan viettämään joulun vähän isommalla porukalla – oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä. Odotan aattoa suurella lämmöllä ja innolla.

Tein vanhaan pienoishuoneeseen pikkujoulun kaikista niistä ihanista joulutavaroista, joita olen nukkekotivuosien varrella saanut joulukalentereista ja vaihdoista. Siinä on kaikki kohdallaan: valoja, kynttilöitä, lämmintä juomista ja hyvää syömistä, luettavaa hyllyn täydeltä. Tulkoon joulu, olen valmis!

Ihanaa joulunaikaa juuri sinulle. ♥

Three sleeps till Christmas – I’m going home today to help with the cooking and get the last of the Christmas knitting off the needles. It’s been a long and eventful autumn this year, even a little heavy in the November darkness. In December, I’ve enjoyed the promise of the Christmas arriving with all my might, starting my mornings with tea from my Advent calendar, decorating my own little tree, knitting knitting knitting. Christmas treats have been eaten, gingerbread cookies baked, Independence Day celebrated in the right balance of fun & dignity. Now it’s time to pack my bags for the holidays and head home to take it easy. On Christmas Eve, we’ll drive to our grandparents’ to spend Christmas with extended family – for the first time ever, really. I’m looking forward to that with great joy and enthusiasm.

I made a little Christmas scene in one of my old roomboxes with all the goodies I’ve received from friends over the years. There’s all you need for a cosy Christmas: lights, candles, warm drinks and sweet treats, a shelf full of books to read. I’m ready for the festivities!

Have a lovely Christmas. ♥

Olemisen ihmeellinen leppoisuus

joululoma2

Aloitan uuden vuoden kahdennellasadannella kirjoituksellani, tuosta noin naps. Joulukuu oli siitä kumma, että en kirjoittanut blogiin sanaakaan, mutta postauksia ropisi minkä ehti, ja sain vastailla ihaniin kommentteihin ja viesteihin. Monen kuukauden työrupeaman jälkeen oli parasta, kun kuuli reseptien menneen testaukseen ja tuunausohjeiden jääneen tiukasti korvan taakse – ja joulumielen löytäneen luukkujen kautta muidenkin päihin kuin minun. Kiitos tuhannesti jokaisesta viestistä ja siitä, että kuljitte kanssani jouluun.  ♥

Kaikki luukut löytyvät nyt etsimättä täältä, omalta sivultaan, jos haluat heittää vaikka toisen kierroksen heti perään. Kalenterin kunniaksi perustin myös Facebook-sivun, jonne linkitän jatkossa kaikki muutkin kirjoitukset. Nähdään siellä!

joululoma5

joululoma1

Joulun päivät olivat ihmeellisiä. Mihinkään ei sinällään tarvinnut mennä, jossain saattoi käydä jos siltä tuntui, mutta muutoin oli täysi lupa vain niin sanotusti olla möllöttää. Talossa olivat kaikki kotona, mutta jotenkin oli kummallisen hiljaista. Minä joogasin, olin, kirjoitin, olin, katsoin elokuvan, olin lisää. Söin porkkanalaatikkoa pitkälle välipäiviin, vaikka lautasella olisi muuten ollut jo (joulu)kinkkupitsaa. Päivät olivat pitkiä, vaikkei mitään oikeastaan saanut aikaan. Sellaistakin voi siis olla. Harvinaista kyllä, onnistuin nauttimaan joka ikisestä päivästä ja tunnistakin; laskin onnellisena, montako päivää vielä sain lillua tuossa ihanassa joulukuplassa.

joululoma3

joululoma6

Minulla oli varovaisena tavoitteena, haaveeksikin sitä voisi kutsua, kuluttaa tämä loma kirjoittaen. Jos muulta perheeltä kysytään, niin siinä puuhassahan se varmaan menikin, mutta ei se tavoitteiden tavoittelulta tuntunut. Järjellisesti ajatteleva minäni laittoi joinain aamuina kellon soimaan kahdeksalta tai puoli yhdeksältä, mutta lomaminäni sammutti sen, kuulosteli talon olevan vielä hiljainen ja päätti jatkaa uniaan. Jos tuo päätyikin heräämään, ei ollut mikään kiire poistua sängystä, vaan tunti tai puolitoista kului helposti hyvän kirjan sivujen välissä tai sitten se kynä kädessä, rivien täyttyessä toinen toisensa jälkeen.

Karkotin Agatha Christien telkkariversion liiat pelottavuudet raapustelemalla sanoja uuden vuoden työkirjaani tai värittämällä sen sivuja; vain toisella silmällä katsellen kaikki oli vähän pehmeämpää eikä niin painajaismateriaalia. Nojatuoli joulukuusen vieressä muodostui vakiokirjoituspaikakseni, ja sen ympärille ripottelin vihkot, kirjat, mustekynät, värikynät, suklaat, marmeladit ja teekupit. Siinä kuusenkynttilöiden valossa ajatus juoksi parhaiten. Työkirja täyttyi pikkuhiljaa ja tämän vuoden suuret linjat alkoivat terävöityä.

joululoma7

Terävästä puheen ollen, jouluaattoiltana kuorin eräästä kuution muotoisesta paketista uuden objektiivin kameraani. Siinä uutuuttaan kiiltelevän putken kyljessä komeilevat sanat “Image Stabilizer” olivat minulle kuin kauneinta runoutta. Kuvanvakaajan olemassaolon lisäksi automaattitarkennuskin tarkentaa oikeisiin paikkoihin – silkkaa luksusta tällainen! Avasin lahjoja vielä aaton jälkeenkin: tapaninpäivänä äitini ilmoitti, että se suuri valkoinen lyhty kuusen alla, kaunis kuin mikä, oli myös minun. Seuraavana päivänä isä kysyi, olinko saanut joululahjaksi joogatiilen, ja säntäsi sitten ulkorakennukseen etsimään kadonnutta pakettia.

joululoma4

Joulu jatkuu huomiseen ja loma vielä sitäkin pidemmälle, mutta vuoden käännyttyä uuteen ajatukset ovat jo vähän enemmän hereillä. Sekin vaikuttaa, että olen vaihtanut lomakodin arkikotiin. Yleensä joulun jälkeen tulee pieni notkahdus, kun hoksaa, että se taianomainen joulunalustalvi onkin nyt ihan talvi vaan, eikä vähään aikaan ole mitään odotettavaa. Yritänkin nyt, ennen kuin arki todella alkaa, kuulostella tarkkaan sitä, mikä olisi Se Alkuvuoden Juttu, joka lämmittäisi sydäntä. Jos sinä olet löytänyt sellaisen, haluaisitko jakaa sen kanssani?

Kaikkea hyvää tähän vuoteen! ♥

It’s the 200th post on Wisteria Walk – way to start the new year! December felt weird posting-wise; I didn’t write a single word to the blog, and yet, there were posts popping up every day. I got to reply to a lot of heartwarming comments, and after a whole autumn of working with the advent calendar (no, it didn’t write itself) it was the absolute best to hear that cakes were baked and DIYs tried in many homes. I’m so grateful for being able to bring a bit of Christmas cheer to your days – and for the messages I got that brought the same to my heart. Thank you for taking the journey to Christmas with me. ♥  (You can now find the entire calendar on one page, right here, so if there was something in particular that struck a chord, look no further!)

The Christmas days were wonderful. Everything felt so still and quiet, there was no need to rush or, indeed, go anywhere – unless you wanted to, in which case you could go and then return to the marvellous hush and relaxedness. My days mainly consisted of doing yoga, just being, writing, being, watching a film, being a bit more. I happily ate carrot casserole as long as it lasted, even when the remains of the ham had been hidden in a pizza and the rest of the family were craving for an ordinary meal. The days felt long without any getting-things-done – so that’s possible, too. The best thing is, I enjoyed every day, every hour, contentedly counting how many days I could still stay in my Christmas bubble.

My careful little goal or wish was to spend the Holidays writing, and if you asked my family, they’d probably tell you I didn’t do much else. It didn’t feel like trying to reach any goals, though. The sensible and organised me set the alarm clock to go beeping at eight or half past, but the holiday me turned it off, and hearing no sounds from the rest of the house, slept on. Even if she did wake up, an hour or so was easily lost between the pages of a good book, or in the scribbling of pen on paper.

I banished the excess horror of an Agatha Christie TV adaptation by lining up words in my new year’s workbook or colouring its pages with bright hues. That way, everything felt a little softer and not as meet-you-in-your-nightmares kind of scary. The armchair next to the Christmas tree became my writing spot, with notebooks, novels, fountain pens, coloured pencils, chocolates, sweets, and teacups scattered around it. The candles on the tree lit up my thoughts and fed my imagination. I slowly filled up the workbook and turned blurred dreams into more focused plans for this year.

Talking about focused, one of the parcels under the tree contained a new lens for my camera – one with an image stabilizer and autofocus that actually works. Hello, beautiful. Some presents I only opened a few days after Christmas Eve: my Mum reminded me on Boxing Day that the big gorgeous lantern under the tree was mine, too, and the next day, Dad asked if I’d got a yoga block or not, before rushing to the outbuilding to look for the lost parcel.

Christmas goes on till tomorrow, and my holidays for even longer, but the first days of the new year do shake your thoughts awake a bit. Having moved back into my everyday home in town also makes a difference. After the Holidays, there’s usually a little low point when you realise that the magical and mysterious pre-Christmas winter has turned into simply winter, and it feels like there’s nothing to look forward to. This time, I’m really trying to find something that would keep that magic in my heart. If you’ve found that, would you care to share it with me?

I wish you the best of years! ♥

{24} Aattona

jouluaatto2m

Kun tämä luukku aukeaa, on aattoaamu vasta hiljalleen valkenemassa ja meillä nukutaan aamuyön unia. Mielessä on kuitenkin jonkinlainen pieni tietoisuus siitä, ettei tänään ole ihan tavallinen päivä, sillä huomaan aina aattona unen rakoilevan jo aikaisin – kenties muistona niistä lapsuuden aatoista, kun sitä heräsi jo reilusti ennen Joulupukin kuumaalinjaa. Tuo ohjelma meillä pyörii aattoaamun taustalla edelleen, nykyään vähän siinä sivussa, kun sitä vielä pienessä unenpöpperössä kaivautuu sohvannurkkaan ja katselee joulukuusen valoja. Kuusi on meillä koristeltu jo aatonaattona.

Kun lähetys Joulupukin tuvasta loppuu ja musiikkitonttu taikoo pianostaan ne Lumiukon ensimmäiset hiljaiset sävelet, on minun jouluni valmis.

kanervat

Riisipuuroa ja soppaa syödään puolenpäivän aikoihin, joulurauhan julistuksen jälkeen. Mantelia ei meillä metsästetä, mutta raaka makaroni on joskus puurokattilaan piilotettu. Voitelen palan joululimppua ja katselen ikkunasta järvelle. Joinain vuosina se on ollut jo aattona jään peitossa, toisina taas lainehtinut vapaana – ja ruoho vihertänyt ikkunan alla. Lopulta säällä ei ole kovin paljon väliä; muistan kuinka eräänä jouluna sadepisarat takoivat ikkunaa illan tullen, mutta katulampun valossa nekin kimmelsivät pieninä joulutähtinä. Oikeastaan se ruohon ja sammalen syvä vihreäkin on ihan kotoisa ja jouluinen väri.

Jouluaaton iltapäivässä on jotain sellaista rauhaa ja vapautta, ettei missään toisessa päivässä. Joskus on pohdittu pienen kävelylenkin mahdollisuutta, mutta ei ole haitannut mitään, vaikka nojatuoli ja hyvä kirja ovat voittaneet. Aina tie vie kuitenkin pihan poikki naapureille paketin vientiin. Sielläkin on kynttelikkö ikkunalla ja keittiössä joulun tuoksu.

piparitalkoot6

Illan hämärtyessä sauna lämpiää ja kylpemisen jälkeen päälle puetaan jotain astetta hienompaa. Hämärässä keittiössä rosolli löytää kulhonsa ja graavilohen päälle sataa koristeeksi tilliä. Pöydän ääressä, kynttilänvalossa, keskustellaan ensimmäiseksi siitä, kuka lukee tänä vuonna jouluevankeliumin. Sitten päätetään, että tänään jokainen saa syödä niin hitaasti kuin haluaa. (Paitsi sisko, jonka hidas on äärettömän hidas – hän voi syödä ihan tavallista vauhtia.) Porkkanalaatikkoa maistellessani mietin aina, että se olisi varmaan lempiruokani, jollei sitä saisi vain kerran vuodessa. Mutta siksi se onkin niin hyvää.

Aattoillassa iltapäivän verkkainen vapaus jatkuu. Se hyvä kirja ehkä vetää taas puoleensa, tai ehkä keittiön pöydältä voi vaivihkaa kähveltää joulutortun, kun päivällisestä on toivuttu. Kun kaikista siltä tuntuu, aletaan kuusen alle piilotettuja lahjoja jakaa saajilleen. Loppuilta kuluu lahjapaperin rapinassa, uudet villasukat jalassa ja käsi konvehtirasialla käyden. Huomennakin on rauhallinen päivä.

jouluaatto1

Tänään en kysy, millaisin juhlallisuuksin teillä vietetään jouluaattoa – tänään toivon vain, että elät niitä täydestä sydämestäsi. Oli aatto sitten prikulleen samanlainen kuin menneinäkin vuosina, tai aivan uusi, kutkuttava ja ihmeellinen, toivon, että löydät siitä niin ilon ja riemun kuin rauhankin.

Kiitos matkaseurasta.

hyvaa-joulua

It is the early morning of Christmas Eve, and my family is still fast asleep. There’s always this tiny inkling on my mind, though, that tells me it’s not just an ordinary day – exactly like on those childhood Christmases, when you couldn’t sleep for all the excitement. And just like on those Christmases, ‘Joulupukin kuumalinja’ will be on – a TV show with Santa answering children’s calls at Korvatunturi. There’s no better way to start your Christmas Eve than snuggling in the corner of the sofa listening to the cute voices singing carols to Santa, and watching the twinkly lights of the Christmas tree. We’ve only just put it up the day before.

At the end of the show, before Santa sets out on his journey, the musical elf conjures out the first quiet notes of The Snowman from her piano, and it’s time to watch the animation. That marks the beginning of Christmas for me.

Around noon, after watching or listening to the Declaration of Christmas Peace, it’s time for rice porridge for lunch. No almonds are hidden in our porridge for good luck, but we’ve once or twice hunted for an uncooked macaroni instead. I butter a piece of sweet Christmas bread and look outside to the lake. On some years, it’s frozen solid by now, on others, it’s waves are completely free – and the grass all green under the window. In the end, the weather doesn’t seem to matter much; I remember how, on one Christmas Eve, the evening brought a heavy rainfall and I watched the raindrops on the window that the streetlight turned into little golden stars. Even the deep green hue of the grass and moss looked cosy and Christmassy that day.

The Christmas Eve afternoon has a peace and easiness like no other day. We could take a walk, but even if the call of the sofa and a good book is too strong, there’s no need to feel guilty. One journey must be taken, though: walking across the yard to bring our neighbours their gifts. There are candles on their windowsills, too, and all the scents of Christmas in the kitchen.

When the light grows dimmer outside, it’s time for sauna, and after that, dressing in something a tiny bit fancy. In the dusky kitchen, a beetroot salad finds its way to the right bowl, and dill is sprinkled on the cold salmon. At the table, in candlelight, we first talk about who will read the Christmas Story this year. Then it’s decided that today, everyone is allowed to eat as slowly as they like – except for my sister, whose slow is incredibly slow, so if she could please eat at a normal pace. Tasting the carrot casserole, I think that were it served more than once a year, it would be my favourite food. But then again, it wouldn’t be as special.

The slow easiness returns after dinner, and everyone is free to pick up that book they were reading or sneak a pastry or two. When it feels like the right time, presents are looked for under the tree and passed on to their receivers. The rest of the evening goes in the rustle of wrapping paper, feet clad in new wool socks and hand reaching for a box of chocolates. And tomorrow will be just as peaceful.

~ ~ ~

Today, I won’t ask how you’re celebrating Christmas, but hope you’re taking it all in, finding both joy and peace. Whether it’s the age-old traditions for you, or completely new and exciting ones, I hope you’ll have a wonderful Christmas.

Thank you for taking this journey with me.

{23} Odotus

odotus1

odotus4

odotus3

odotus2m

odotus6

Kuiskauksia hämärässä, lahjapaperin rapinaa, tuoksuja keittiöstä. Aatonaatto on tavallinen päivä, jossa on lupaus jostain muusta: kaikki on vielä edessä, odotus paisuu mielessä kuin joulupullataikina ja täyttää kaikki ajatukset. Lapsena sitä ei meinannut pysyä nahoissaan, innostus oli liian suurta niin pieneen päähän. Nyt se lämmittää glögimukillisen lailla ja saa pysähtymään joka hetkeen erikseen, tarkkailemaan tontunjälkiä ja koko ajan pikkuisen hymyilemään.

Huomenna voin herätä ja sanoa, että on joulu.

Whispers in the dark, rustling of wrapping paper, delicious smells wafting from the kitchen. The 23rd is just another ordinary day, but with a promise of something entirely different: all the good things are still to come, and the anticipation fills your mind, leaving no space for anything else. As a child, you felt like you could no longer hold in the excitement, it was too big to fit in such a little head. Now it warms you up like a mug of mulled wine and makes you pause in every single moment, keep your eyes open for elf footprints in the snow, and smile a little all the while.

Tomorrow, when I wake, I can say it’s Christmas.

{22} Kiireisen tontun joulutorttuhyrrät

joulutorttuhyrrät4

Meillä kotona joulutortut tekevät usein kauppansa paremmin pyörylöinä kuin perinteisessä muodossa. Toki iltojen pimetessä ja joulumielen iskiessä leivotaan pari pellillistä tähti- ja enkelitorttuja ihan silkasta joulunodotuksen ilosta, mutta varsinaisiksi joulunpyhiksi on ollut tapana pyöräyttää kasa pienempiä torttuhyrriä. Hyrrät ovat myös kiireisen jouluherkku, sillä niiden kanssa säästyy yksittäisten taikinankulmien taittelulta.

joulutorttuhyrrät2

Joulutorttuhyrrät

Iso lehtitaikinalevy
Jauhoja kaulimiseen
Paistonkestävää marmeladia (luumu, vadelma, omena tms.)
Kananmuna
Tomusokeria
Vettä

Kauli lehtitaikina ohuemmaksi jauhotetulla alustalla. Levitä päälle kerros valitsemaasi marmeladia. Kääri taikina huolellisesti rullaksi – katso, että marmeladia jää rullan sisäänkin! (Hups.) Leikkaa rulla sahalaitateräisellä veitsellä korkeintaan sentin levyisiksi palasiksi. Voitele hyrrät kananmunalla ja paista 225 asteessa, kunnes pinta on kullanruskea. Anna hyrrien jäähtyä pellillä ja tee sillä aikaa tomusokerista ja vedestä sokerikuorrute. Pursota kuorrutetta vauhdikkaina viivoina hyrrien päälle.

joulutorttuhyrrät3

joulutorttuhyrrät5

Nämä hyrrät saivat makean sisuksensa vadelmamarmeladista – ja samalla tulin laittaneeksi lusikkani siihen kuuluisaan torttumarmeladisoppaan.

Luumuhilloa sen olla pitää – vai pitääkö? Mitä mieltä olet?

The Finnish Christmas pastry, traditionally filled with plum jam, is one of the most popular Christmas treats in this corner of the world. Usually made in a star shape, my family enjoys them even more as little sweet spirals topped with a bit of white icing. The traditional pastries can be seen in our house when the Christmas mood first hits us, but come the actual Holidays, these babies become more popular. They’re also quick and simple to make, as you are spared the trouble of folding one pastry at a time.

Spiral Christmas Pastries

A sheet of puff pastry
Flour for rolling
Marmalade (plum, raspberry, apple…)
1 Egg
Icing sugar
Water

Roll out your sheet of puff pastry – dust the surface with flour if the dough seems to stick too much. Spread marmalade of your choice on the sheet, then start carefully making a pretty roll out of it. (Watch the marmalade, as it likes to run away!) Use a serrated knife to cut out slices max 1 cm thick. Brush the slices lightly with egg wash and bake in 225C until golden brown. Let the pastries cool down and make the icing by mixing icing sugar with a few drops of water. Pipe swift lines of icing on the pastries.