Kämpästä kodiksi

Minulla on jo pitkään ollut tietynlainen sisustusfilosofia. Kuitenkin vasta nyt, kun täytettävänä on ollut kokonainen asunto kaikkine toimintoineen, on tuo filosofia kiteytynyt jonkinlaiseksi sanoin kuvailtavaksi kokonaisuudeksi. Syyskuun listan kokoan asioista, jotka minun eloani tässä asunnossa ohjaavat.

I have a certain philosophy when it comes to decorating, and now that I’ve a whole flat to furnish, it’s become a lot clearer in my mind. And there’s a good subject for this month’s list: the guidelines that I like to follow with my decor.

muutosta7

1.

Luota näkemykseesi. Halusin kämppääni kuormalavoista tehdyn sängyn, ja vaikka ajatus herätti ehkä pientä kummastusta kanssaihmisissä, haaveeni toteutui kuin toteutuikin. Tähän liittyy myös toinen opetus: kuuntele viisaampiasi ja pyydä apua, kun et itse osaa. Sänky on hyvin pitkälti iskän käsialaa kaikkine kiinnitysmekanismeineen ja jarrusysteemeineen. Välillä väännettiin kättä pyörien paikoista ja siitä, miten päin lavat laitetaan, mutta oikeanlainen näkemyksen ja kokemuksen kompromissi löytyi, ja olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.

Trust your vision. I wanted a pallet bed, I got one. There’s also another moral to this story: listen to those wiser than you and ask for help when you need it. This bed is mostly made by my dad, who has quite a lot more knowledge and skill with stuff like this than I’ll probably ever have. We did have a few disagreements along the way, but the result is a perfect combination of vision and experience.

kodiksi1

kodiksi2

2.

Kelpuuta vain sellaisia esineitä, joilla on merkitys. Se on ehkä hitaampaa kuin kaiken ostaminen Ikeasta, mutta silloin käyttöesineisiinkin syntyy erityinen tunneside, mikä ainakin minulle merkitsee aika paljon. Turhaa tavaraa on vähemmän, kun tavarat eivät ole omistajalleen turhanpäiväisiä. Sekalaisen juomalasikokoelmani olen kerännyt kirppareilta yhden ainoan kriteerin perusteella: jos lasi kauniisti pyytää päästä joukkoon, se otetaan.

Only take in things that have a meaning to you. It might take some time, but that way you will have an emotional bond to the things you use on a daily basis – and for me, at least, that’s important. The members of my collection of odd glasses have one thing in common: they all asked nicely to be included in the pack.

kodiksi3

3.

Katso esineitä uudella tavalla. Tarvitsin muistitaulun, joten katselin ympärilleni ja mietin, onko minulla sellainen jo valmiina. Olihan se, se vain vaati pientä hienosäätöä tullakseen ulos kuorestaan.

Look at things in a new way. I needed a memo board and started wondering if I might already have one. I did, it just needed a bit of adjusting to get out of its shell.

muutosta6

4.

Ota maalisuti kauniiseen käteen äläkä pelkää. Aina voi maalata uudelleen, jos alkaa kaduttaa. Tämä arkistoarkku on palvellut suunnittelijoita tietyömailla ennen päätymistään meidän pihapiiriimme, ulkorakennuksen vintille – ja nyt siis uudet vaatteet päällään minun kämppääni. Koska se aukeaa etureunasta eikä päältä, sopii se täydellisesti yöpöydäksi.

Grab the paintbrush and don’t be afraid. If it doesn’t feel right, you can always paint it over. This archive chest has seen a lot in its life, from roadwork sites to the attic of our outbuilding – and now, in a new colour, it serves as a bedside table in my flat.

kodiksi4

kodiksi5

5.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse värittää. Joskus on hyvä ottaa askel taaksepäin ja kuoria tarpeettomilta tuntuvat kerrokset pois. Alta voi löytyä vaikka mitä hyvää, kuten tämän puulaatikon kaunis pinta. Aiemmin huoltamolla varaosalaatikkona toiminut boksi on nyt kotina minun tarpeellisimmille askartelutarvikkeilleni. Vanha kellertävä maali sai lähteä (tässä tarvittiin jälleen isukin taitoja, jotta kaikki saatiin pois) ja tilalle tuli kirkas lakka. Sisältä laatikko on petsattu tummanruskeaksi. Minun mielestäni parasta koko laatikossa ovat kuitenkin nuo naulat, jotka olisivat maalin alla jääneet kokonaan näkymättömiin.

Not everything needs a coat of paint, though. Sometimes it’s better to take a step back and peel off the old layers that feel unnecessary – you never know what you might find underneath. This wooden box has previously stored spare parts at a garage, but now it’s a home to all my craft essentials. Again, my dad helped me to get fully rid of the old yellowish paint, and after that I varnished the outside and stained the inside dark brown. Just look at those pretty nails that would have been invisible under the paint!

kodiksi6

kodiksi8

kodiksi7

6.

Anna asioiden kypsyä, älä hoputa. Lampunvarjostimen runko odotti vuoroaan miltei vuoden ennen kuin löysin sille oikean tavan puhjeta kukkaan – kirjaimellisesti. Jotkin asiat vain vaativat aikaa. (Varjostimen tarina löytyy tästä.)

Let ideas develop without rushing them. The lamp shade frame waited for almost a year before I found the right way to come into flower (see what I did there?). Some things need time. (The story behind the lamp shade over here.)

kodiksi9

kodiksi10

7.

Lisää reilu annos Sinua, omaa tarinaasi. Valokuvia, lempimusiikkia, rakkaimpia kirjoja, muistoesineitä, jotka eivät välttämättä merkitse kenellekään muulle mitään, mutta sinulle ovat korvaamattomia. Kämppä ei ole koti ilman asukastaan.

Add lots of You and your own story. Photographs, favourite music, treasured books, mementos that might not mean anything at all to anyone else, but are priceless to you. A flat is not a home without those who live there.

~ ~ ~

Millaisia ohjenuoria sinä noudatat sisustuksessa? Löytyikö tästä listasta jotain, joka kolahti?

Do you have any guidelines that you follow with your decor? Was there something on this list that you can relate to?

Muutosta

muutosta1

muutosta9

Jos viime syyskuussa tapahtui paljon, ei tämän vuoden syyskuukaan ole ollut sen rauhallisempi. Kuukausi sitten pakkasin kimpsujani ja kampsujani kotona vanhassa huoneessani, ja ensimmäisenä päivänä tätä kuuta parkkeerasin itseni ja arkielämäni uuteen osoitteeseen. Siihen liittyi aika paljon tekemistä ja tuunailua pitkin kesää, huonekaluja niille kuulumattomissa paikoissa pitkin taloa ja huojuvia astiakasoja siellä sun täällä, mutta kaikesta selvittiin ja kaikki pääsi ehjänä perille.

Onnekseni sain asunnon, joka tuntui heti alusta asti kodilta. Tämä on oma pieni kupla, joka on pyöräilymatkan päässä kaikkialta, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana tuntuakseen jonkinlaiselta turvasatamalta kiireen keskellä. Koti-ikävää en ole juuri potenut, koska siellä koti-kotonakin voi kipaista tarvittaessa vaikka parissa tunnissa.

muutosta4

muutosta5

On hauskaa, kun voi vaikka laulaa ihan milloin haluaa. Toisaalta voi olla hiljaa vaikka koko päivän, jos siltä tuntuu. Jos kaapissa on keksipaketti, kukaan ei määrää, ettei sitä saa avata. Kukaan ei valita, vaikka kuuntelen yhtä ja samaa Harry Potter -soundtrackia kuudetta kertaa putkeen. Yksinkertaisesti on oma rauha.

Onhan kaikessa aina silti kääntöpuolikin: joskus iltaisin saattaa olla vähän yksinäistä. Minulla on myös yllättäen kauhean huono itsekuri, joten esseen suoltaminen on vähän haastavaa, kun kukaan ei vahdi selän takana. En ole myöskään vielä kehittänyt näihin ympyröihin sopivaa täydellistä aamurutiinia, joten ensimmäistä kertaa elämässäni meinaan myöhästyä joka päivä.

Lopulta hyviä puolia on kuitenkin aina enemmän kuin huonoja. Yksinäisyyden varallekin on kavereita puhelimen ja pyörätien päässä, ja Austen-leffan katsominen auttaa aina. Kuusessa ikkunan takana asuu oravia.

muutosta3

muutosta8

Syksykin tuli ihan yllättäen. Viikonloppuna oli vielä kesä, nyt jo leijailee taivaalta valkoista. Vaikka kastuin eilen läpimäräksi sotkiessani pyörällä myrskyssä kotiin, täyttää lumisade minut joka vuosi samanlaisella kevyellä ilolla. On ihana herätä aamulla vähän erilaiseen valoon.

Ehdinpäs tänään pienelle ensilumikävelylle, ennen kuin aurinko tuli ja sulatti kaiken.

So I’ve moved. It took quite a lot of DIY during the summer, furniture in random places around the house and piles of dishes here and there, but everything made it through in one piece. I’m so lucky to be able to live in a flat that felt like home from day one. It’s at a cycling distance from everything but still far enough to feel like a safe haven.

I love that I can sing whenever I like, but also be silent for a whole day if I feel like it. There’s no one complaining about me listening to the same Harry Potter soundtrack for the sixth time in a row, or telling me I’m not allowed to open a packet of biscuits if there’s one in the cupboard. I’ve got my own peace and quiet here. Of course, there are some disadvantages, like having the worst self-discipline when there’s no one around telling me to work. And it can get a bit lonely in the evenings. But in the end, there are always more of the good points than the bad ones. There are friends to call and squirrels living in the tree behind my window. And a Jane Austen film always helps.

As you can see, it’s autumn here. We’ve had the first snow already and it just makes me happy.

Löydöistä parhaat

Viime kuussa aloittamani Kuukauden lista -projekti saa nyt jatkoa. Listaan joka kuussa seitsemän asiaa, ja tällä kertaa aiheena ovat kirpparilöydöt. Vastaavia listoja olen nähnyt muissakin blogeissa, ja suurena kirppisten ystävänä minusta on hauska nähdä, millaisia aarteita muuta ovat kotiin kantaneet. Parasta minusta on se, kuinka yhdessä kodissa ulkopuoliselta näyttävä esine voi puhjeta kukkaan jossain muualla! Tässä minun seitsemän parasta löytöäni.

The project I started in July, and so imaginatively called the List of the Month, continues. This time I’ve compiled my best and dearest flea market finds. Don’t you just love how an item that seems out of place in one home can suddenly come alive in another?

kirppis3

1. 

Emalikattila. Klassikkolöytö.

Ruokaa tällä kuluneella kattilalla ei ole enää turvallista laittaa, mutta säilytykseen se käy täydellisesti. Aiemmin se on toiminut lehtitelineenä – lehtiä mahtuu paljonkin, jos ei välitä niiden hienoisesta kaartumisesta. Nyt kippo palvelee uudessa tehtävässä, lankakorina.

An enamel pan is a classic find. No more safe to use for cooking, this pan has previously stored magazines – very handy and surprisingly roomy, if you don’t mind the mags getting a bit curved. Now it’s getting used to its new job as a yarn basket.

kirppis6

2.

Teepurkit. Tämäkin melko tavallinen.

Koska en voi elää ilman teeta, on säilytyspurkkeja sille kertynyt ihan mukava määrä. Suurin, juhlallisen näköinen Twiningsin purkki löytyi kierrätyskeskuksesta alle eurolla. Silti siitä tulee melkein kuninkaallinen olo. Valkoisesta Beatrix Potter -purkista sen sijaan pulitin useamman euron, mutta kuten ystäväni myöhemmin totesi, on se sen arvoinen.

Tea tins. Also something you see quite often. Since such thing as no tea is not an option for me, I’ve already gathered a nice little collection of tins. The big Twinings one looks positively majestic, despite the fact that it cost me something under one euro. The white Beatrix Potter one, on the other hand, was a bit more expensive, but totally worth it.

marssy5m

3.

Kerro, kerro kuvastin…

Jos edellisestä teepurkista tulee kuninkaallinen olo, ei tämäkään kauaksi jää. Tällaiseen peiliin kurkistaessa tuntuu kuin olisi jonkinlainen keijuprinsessa hovissaan. Sellainen tunne tekee ihan hyvää pimeinä maanantaiaamuina.

Mirror mirror on the wall… Looking into a mirror like this surely makes you feel like some sort of a fairy princess – even if it’s cold and rainy outside and you’re already late. So perfect for Monday mornings.

kirppis2

4.

Pöllöt

Tämä parivaljakko kiinnitti huomioni eräässä ihan tavallisessa kirpparipöydässä pari vuotta takaperin. Eivät ne suostuneet sinne pöytään jäämään (tunsivat kaiketi itsensä ulkopuolisiksi) vaan lennähtivät minun luokseni. Isompi toimii erinomaisesti esimerkiksi kännykkätelineenä.

This owlie couple caught my eye and pleaded for me to free them from their dull flea market table, so I took them home with me. Whooo could resist? The bigger one works magnificently as a phone holder.

kirppis4

kirppis5

5.

Kirjoituskone

Tästä ostoksesta ei ole kovin paljon aikaa; tänä kesänä yhdellä ex tempore -kirppispyrähdyksellä huomasin erään vaaterekin alla tuolin (taisi muuten sekin lähteä mukaan, mutta siitä lisää myöhemmin) ja tuolilla mielenkiintoisen laukun. Kurkistin laukkuun ja melkein kiljaisin, sillä sisällä oli ehkä täydellisin kirjoituskone ikinä. Olin jo kauan himoinnut kirjoituskonetta, ja tämä hennon vihertävä kaunotar suorastaan vaati muuttaa luokseni asumaan. Kun vilkaisu hintalappuun kertoi masiinan hinnaksi pari euroa, ei siinä tarvinnut kauaa miettiä. Ja värinauhaa saa vielä netistä!

The typewriter’s a fairly new find: I only spotted it this summer on an extempore trip to the local flea market. It was the case that first caught my eye – and oh my, when I opened it! I’d been longing for a typewriter and this shy-looking beauty was just perfect. When a quick look to the price tag told me it wasn’t more than a couple of euros, I didn’t have to think twice. (And yes, you can still find ribbon for these!)

kirppis1

6.

Kirjat

Paitsi teenystävä ja pöllöhullu, olen myös armoton lukutoukka, ja kirjapinot kirppispöydissä vetävät minua puoleensa vähän liiankin tehokkaasti. Kirpparikirjoissa on onneksi se hyvä puoli, ettei siinä hinnan puolesta yleensä korkealta putoa, vaikkei tarina välttämättä miellyttäisikään. Ostan kirjoja kahdesta syystä: ulkonäön tai sisällön perusteella. Joskus nuo kriteerit täyttyvät yhdessä ja samassa niteessä.

As a devoted bookworm, I often (perhaps a bit too often) find myself drawn to the heaping piles of books in flea markets. The good thing is, even if you end up not liking the story very much, the prices aren’t high enough to push you into bankruptcy. I buy books for two reasons: looks and contents. Sometimes the two can be found in the same copy.

singer1

singer5

7.

Singer

Nyt on sen kaikkien aikojen parhaan löytöni vuoro (olenkin jo kerran kirjoittanut siitä). Minulle on aina ollut itsestään selvää, että jossain vaiheessa ostan oman ompelukoneen, mutten ollut ajatellut asiaa sen tarkemmin, kun kierrätyskeskuksessa käveli vastaan tämä oranssi ihanuus. Kun se on palvellut jo neljäkymmentä vuotta, luulen saavani siitä uskollisen ystävän vielä vuosiksi eteenpäin. Painoa sillä kyllä on, se on myönnettävä. Mutta joskus sitä vaan on uhrattava käytännöllisyys kauneudelle.

The deliciously retro Singer is my best find, and I’ve already written about it once, but another go won’t hurt. It had always been obvious I’d buy my own sewing machine one day, but I hadn’t given the matter much thought when I found this orange belle. After it’s already served for fourty years, I think it will be a faithful friend for years to come.

~ ~ ~

Mitkä ovat sinun parhaita kirppislöytöjäsi? Heitä kommentti, tai mikä vielä parempaa, kerro omassa blogissasi! :)

I’d love to hear about your best finds. Please leave a comment below or, even better, make your own list! :)

Talosta toiseen

asuntomessut1

Sokosen ikkunan asuntomessut on purettu, mutta ne oikeat ovat vielä paikallaan. Kävin itsekin kurkkaamassa pari viikkoa sitten, ja kameraan jäi kaikenlaista kivaa. Antaa kuvien puhua puolestaan.

asuntomessut12

asuntomessut7

asuntomessut10

Monenlaista taidetta…

asuntomessut5

asuntomessut4

Kovia ja pehmeitä istumapaikkoja…

asuntomessut9

asuntomessut8

asuntomessut3

asuntomessut6

Matoissa nappeja ja jäniksenjälkiä…

asuntomessut13

asuntomessut11

asuntomessut2

asuntomessut14

Ihania pehmeitä petejä… ja vaikka kuinka paljon muuta. Jo asuntomessut itsessään olivat minulle yhdenlainen elämys, koska en ollut aiemmin messuilla käynyt. Oli aika vaikeaa kuvitella, että tuolla alueella asuu pian oikeita ihmisiä, noissa lastenhuoneissa leikitään ja teillä kulkee loputtomien kävijävirtojen sijaan autoja. Kaikkein eniten pidin kyllä juuri niistä taloista, joissa jo näkyi tulevien asukkaiden kädenjälki ja maku. Täytyy varmaan poiketa alueelle myöhemmin, kun se on jo rauhoittunut arkeen.

Ja ne miniatyyrimessut: olipa ihana pysähtyä aina välillä ikkunan ääreen (sala)kuuntelemaan ihmisten kommentteja! Erään rouvan kanssa kävin ihanan keskustelun talostani ja sen yksityiskohdista. Oli ihan pakko myöntää, kuka olin, kun hän lapsenlapsensa kanssa niin kovasti kehui kanojani. :)

I went to a housing fair for the first time in my life, and these pictures show some of the little details that caught my eye. There was so much to see! It was quite hard to imagine the area as a real place where actual people live, rather than an exhibition with an endless flood of visitors. It would be nice to see the place later, when it’s settled down.

Our miniature housing fair has been taken down already. Three and a half weeks went so fast! It was great to stop by the window and listen to people talk about all the little things they could find. I even admitted to one person that I was the owner of the house they were just looking at – and had a lovely chat about how everything was made. :)

Märssyllinen väriterapiaa

Tämän päivän iloisia tunnelmia Märssystä. Huomenna on juhlat!

marssy6m

marssy4

marssy2m

marssy3

marssy5m

marssy1m

marssy7

Märssyn ovet ovat avoinna, mutta viereinen ovi pysyy visusti kiinni. Pitäähän jokaisella olla pieniä salaisuuksia! ;) Kyltti on noin viidentoista vuoden takaa ja niin söpö, ettei sitä raaski poiskaan ottaa.

Aurinkoa viikonloppuusi! :)

Our craft room Märssy is all dressed up for a celebration tomorrow. She looked so happy and bright I just had to take a few pictures to share with you.

Doors to Märssy are open, but a sign on the door next to it tells you firmly (but in the cutest way possible) to keep out. The sign has been there for over a decade and is just way too adorable to take off.

Hope your weekend is sunny and cheerful! :)

 

Ain laulain työtäs tee

singer1

Minulla on uusi lelu. Se on pirteän oranssi ja ikäisekseen erittäin toimiva. Sillä voi ajella suoraan, vinoon ja siksakkia. Mukanaan sillä oli kaikki asiaankuuluvat kaverit, kuten kapsäkki, maailman söpöin manuaali ja laatikollinen tilpehööriä. Niillä pärjää.

(Malli: 367. Ikä: nelisenkymmentä vuotta. Hinta: reilu kymppi.)

singer2

singer5

singer33

singer4

singer6

Nyt ei kuitenkaan tehdä töitä vaan otetaan rennosti, sillä…

singer7

So I’ve got a new sewing machine. She’s not exactly new, though, but actually nearly fourty years old. She’s got all the needed features and nothing unnecessary. She came with a briefcase, the cutest instruction manual and some haberdashery. (And the price, you say? Not much over ten euros. Fair enough.)

Kohtalo on käsissänne

Huone muotoutuu pikkuhiljaa sellaiseksi kuin olen aina sen halunnut olevan. Enää muutama pikku yksityiskohta, ja sitten on valmista. Ehkä.

My room’s slowly turning into what I’ve always wanted it to be. Just a few little details to go… I think.

Jos en saa illalla unta, voin nyt helposti opetella kädestäennustamisen perusteita tästä 1940-luvun Seurasta poimitusta artikkelista.

Now I have something to do in case I can’t sleep at night: learning the basics of palmistry from this 1940’s press cutting.  Your fate is in your hands, it says.

Hauskinta on se, että joku on jättänyt artikkeliin merkkejä itsestään – joku omaperäinen, vieraanvarainen ja itsepäinen, jolla on syviä tunteita ja normaalin ihmisen normaali elämä.

I love how someone’s left their mark on the article – someone peculiar, hospitable and stubborn with deep emotions and a normal life of a normal person.