Kotona omassa kehossa (+ voita liput Joogafestival Helsinkiin)

Yhteistyössä Joogafestival Helsinki
Kuvat: Venla Leppälä

lumijoogi1

Liikkuminen ja omassa kehossani oleminen ei ole aina ollut minulle kovin helppo rasti. En ollut mikään luontaisesti liikunnallinen lapsi, enkä teinikään. Minua vaivasi ja vaivaa edelleen musertava epäonnistumisen pelko, joka niin alakoulussa kuin vielä lukiossakin ajoittain esti minua osallistumasta joukkuelajeihin. Pelko siitä, että pallo vierii minun jalkoihini ja potkaisen ohi, oli niin vahva, että se sai minut käpertymään vaihtopenkille itkuiseksi möykyksi. Saatoin silloin tällöin innostua jostain yksilölajista, mutta mikään ei tuottanut ihan niin hyvää oloa, että olisi juurtunut tavaksi. Varhainen askel parempaan kehon tuntemiseen ja liikkumisesta nauttimiseen olivat pilatestunnit, joilla lukioikäisenä kävin äitini kanssa.

Viitisen vuotta sitten löysin kotoa jooga-DVD:n, joka oli kai joskus napattu mukaan jostain alelaarista ja pian unohdettu. Jo ensimmäiset kolme joogakokeilua avasivat jotain lukkoja, ja yllättäen jäykähkö kroppani taipui pidemmälle kuin koskaan aiemmin. Pari vuotta satunnaisesti harrastettuani aloin pyrkiä pääsemään matolle lähes joka päivä.

lumijoogi3

lumijoogi8

lumijoogi7

Jooga on ensimmäinen liikkumisen muoto, joka on tuntunut minulle sopivalta. Se ei vaadi kotoa poistumista, vaan antaa minulle mahdollisuuden sulkea oven ja kääntyä sisäänpäin katsomaan, mitä omasta itsestä jo löytyy. Se opettaa tavoittelemaan korkeammalle ilman turhaa pinnistelyä ja puskemista sekä olemaan armollinen ilman, että tulee luovuttajaolo. Kun oppii kuuntelemaan kehoaan ja mieltään, alkaa tunnistaa, milloin voisi vielä vähän kurkottaa ja milloin on oikeasti hyvä hellittää. Sitä alkaa tulla rehelliseksi itselleen.

lumijoogi5

lumijoogi4

Olen toki tuntenut samaa vanhaa epäonnistumisen pelkoa joogamatollakin: miksi en tätäkään osaa, miksi horjun kun pitäisi pysyä pystyssä, miksi lonkkani ovat huterat eivätkä kannattele minua, miksi minä nyt taas itken? Ero on siinä, että jooga tuntuu niin merkitykselliseltä, että siihen on palattava itkuisenkin harjoituksen jälkeen. Vaikka olen matolla kokenut kolauksen, matto on myös se paikka, josta lohtu löytyy. Samanlaista lohtua en ole löytänyt kelmeästi valaistuista jumppasaleista, joissa pitäisi aina jaksaa jaksaa jaksaa ja joka tilanteessa ylittää itsensä.

Ja tottahan on, että jooga on jo lähtökohtaisesti merkityksellisempää kuin puhtaasti fyysinen treenaaminen. Asanaharjoitus on vain yksi osa joogan kokonaisuutta, jonka tavoitteena voi olla mielen vapaus, syvempi keskittyminen tai tietoisuus omasta aidosta itsestä ja yhteydestä johonkin korkeampaan. Oikeastaan liikkeet ovat valmistautumista meditaatioon. Joogassa yhdistyvät keho, mieli ja sielu tavalla, jota en edes uskalla lähteä tarkemmin kuvailemaan, sillä olen itsekin vasta alussa tielläni sen ymmärtämiseen.

lumijoogi6

lumijoogi2

Olen joogannut tänä vuonna joka päivä. Ensimmäisen 31 päivän aikana muodostui tunne siitä, että olen saavuttanut pisteen, jossa pystyn nauttimaan siitä vaivannäöstä, jota oppiminen ja kehittyminen vaatii. Syntyi ajatus, että tänä vuonna voisi vielä tietoisemmin syventyä sekä fyysiseen että henkiseen harjoitukseen ja lisäksi perehtyä enemmän joogatraditioon ja sen juuriin. Aloitan oppimisen poistumalla omasta tutusta kodistani ja matkustamalla pääkaupunkiin ja Kaapelitehtaalle, jossa järjestetään Joogafestival Helsinki vajaan kuukauden päästä, 2.-3. maaliskuuta. Joogafestival tarjoaa suuren valikoiman ohjattuja tunteja, luentoja ja muuta ohjelmaa. Omalla listallani on esimerkiksi neljästä elementistä ammentava luova joogatunti sekä naurujoogaa. Myös puolenpäivän kävelymeditaatio molempina tapahtumapäivinä kiinnostaa.

Tekisikö sinunkin mieli lähteä pienelle tutkimusmatkalle joogan maailmaan? Olen saanut arvottavakseni kolme koko viikonlopun sisäänpääsylippua Joogafestival Helsinkiin, ja mielelläni lähettäisin yhden niistä juuri sinulle. Sisäänpääsylipulla pääset näkemään kaikki luennot ja muun ohjelman, tutustumaan näytteilleasettajiin sekä osallistumaan jonottamalla niille joogatunneille, joilla on vielä tilaa. Osallistu kommentoimalla ja kertomalla, millainen liike sinun kehossasi ja mielessäsi tuntuu oikealta. Toisen arpalipun saat kommentoimalla arvontapostausta Instagramin puolella. Arvon kolme voittajaa ystävänpäivänä 14.2. klo 12.00. Onnea matkaan! ♥

lumijoogi11

In collaboration with Yoga Festival Helsinki
Photos by Venla Leppälä

Moving my body and being at ease with it hasn’t always been particularly easy for me. I wasn’t a naturally athletic child or teenager. I still live with an occasionally crushing fear of failure that, throughout my school years, from primary school to high school, sometimes stopped me from participating in group sports. The fear of getting the ball and then missing it was so overwhelming it made me curl up pitch side in a weepy mess. From time to time, I may have found a nice activity I could do alone, but nothing felt good enough to take root in a more long-term way. An early step towards finding my way to my body were the pilates classes me and my mum attended when I was in high school.

Five or so years ago, I found a yoga DVD at home – probably bought at a discount and forgotten soon after. The first three tries at yoga were enough to open something in me and allow me to bend further than I’d ever done. After a couple of years doing yoga on and off, I decided to try and get to the mat almost every day.

Yoga is the first way of moving my body that has felt completely right for me. It doesn’t require leaving home; instead, I can close the door and go inward to see what’s already there inside me. It has taught me to reach higher without straining and struggling, and to be kind to myself without feeling like I’m giving up. When you learn to listen to your mind and body, you start to recognise when it’s good to stretch your limits a little more and when it’s truly better to loosen it up a bit. You suddenly find you can be honest with yourself.

Naturally, the fear of failure has followed me to the yoga mat, too. Why can’t I do this, why do I wobble when I should be steady, why aren’t my hips strong enough to hold me up, why am I crying again? The difference is that yoga feels so meaningful it draws me back to the mat even after a teary practice. Even when I’ve suffered a blow on the mat, the mat is the place where I find comfort, too. I haven’t found the same comfort under the pale lights of a gym hall where you’re expected to mindlessly keep going and always excel yourself.

And, of course, yoga is fundamentally more meaningful than a purely physical exercise. The asana practice is just one part of yoga in its entirety, and the main goal could be freedom of mind, deep concentration, or a more profound awareness of self and its connection to something bigger. The movement is just a way to prepare yourself for meditation. Yoga connects body, mind and soul in a way that I don’t dare go deeper into just now, when I’m only at the beginning of my own path to understanding it.

I’ve done yoga every day this year. During the first 31 days, I got a feeling that I’ve reached a point where I can finally enjoy the effort that is required for me to progress and develop in my practice. A thought arose: this year could be the time to delve deeper into both the physical and mental practice, and also learn more about the tradition and roots of yoga. I’m starting the journey by leaving the comfort of my home and heading to Yoga Festival Helsinki, held in our capital a month from now, on 2-3 March. The festival has a vast array of guided classes, lectures, and other programme. I’ve got my eye on a creative yoga class that draws from the four elements, and a laughter yoga class, to name a couple. There’s also a free walking meditation at noon on both days that I intend to try.

Do you feel like taking a little expedition into the world of yoga yourself? I’m happy to have three basic weekend tickets to Yoga Festival Helsinki to give away, and I’d love to send one to you. With a basic ticket, you get to see all the lectures and other programme, explore the exhibition, and queue to attend those classes that still have places left. You can take part in the giveaway by leaving a comment below, telling me what kind of movement feels right for your body and mind. By commenting on the corresponding Instagram post, you get another chance to win. I’ll draw three winners at random on Valentine’s Day, February 14th, at noon (Helsinki time). Good luck! ♥

Advertisements

One thought on “Kotona omassa kehossa (+ voita liput Joogafestival Helsinkiin)

Kirjoita kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s