Unelma ja miten se toteutetaan

I have a dream, voisin aloittaa. Jos tarkkoja ollaan, niitä on paljon, mutta kerron nyt edes yhdestä. Siitä lähtien kun tajusin, että jotkut ihanat ihmiset oikeasti tekevät käsitöitä työkseen, on minulla ollut unelma omasta käsityöyrityksestä. Koko juttu on kuitenkin jäänyt vielä pitkälti haaveiluasteelle, koska aina jokin muu on ajanut edelle – yleensä opiskelu. Uuden vuoden lähestyessä kuitenkin koin pienimuotoisen valaistumisen ja tein päätöksen: jos käsityöyrittäjyys on minulle yhtä tärkeä vaihtoehto kuin se jokin, mikä minusta opintojeni puolesta tulee, pitäisi niille antaa saman verran aikaa. Nyt minulla on hitusen liian vähän opintopisteitä keväällä ja niiden edestä ranskalaisia viivoja to do -listassa, jonka päämääränä on viedä minut lähemmäs unelmaani. Tämän kirjoituksen myötä voin ruksia yhden viivan: tee siitä julkista. Nyt se on sanottu, enkä voi enää niin helposti jänistää.

Oikeaa yritystä en ole vielä perustamassa, vaan kokeilen, miten siipeni voisivat kantaa tuossa maailmassa. Opettelen uusia asioita: markkinointia, myyntiä, kirjanpitoa. Opettelen myös luovuutta ja yritän keksiä, mitä kaikkea voisin tehdä.

käsityöyrittäjä3

Fakta: koulutukseni ei tähtää tähän millään tavalla. Minusta tulee suomen kielen asiantuntija. (Synonyymi akateemiselle työttömällekö? En tiedä, ehkä.) Ikuisena hikipinkona ja koulutususkovaisena olen ollut vähän huolissani siitä, opiskelenko nyt sitten kokonaan väärää alaa, tai jarruttaako pelkkä harrastuspohja minua matkallani käsityöyrittäjäksi. Olen nyt kuitenkin tullut siihen tulokseen, että aika moni muukin on varmasti hypännyt pois siltä viralliselta alaltaan – ei tyhjän päälle, vaan sille harrastuspohjalle, joka onkin sitten kestänyt. Tätähän kaikissa cv-koulutuksissa aina tolkutetaan: osaamista on muutakin kuin koulussa hankittua.

Enkä minä opiskele väärää alaa, vaan ihan oikeaa. Minussa vain on kaksi puolta. Ja sehän on pelkkää plussaa, sillä minulla on ainakin kahdenlaista osaamista, ja voin hyödyntää vaikka molempia tulevassa työssäni. Tässähän minä suomea kirjoittelen käsityöblogissa, tadaa.

käsityöyrittäjä2

Kuten sanottua, minulla on alati kasvava to do -lista, jota kahlaan läpi. Minulla on myös niin sanottu done already -lista, johon kirjaan jo otettuja askeleita. Listan aloittaa kohta “tästä se lähtee”. Päätös on tehty – se on minulle jo merkitsemisen arvoinen askel.

Olen hyvin perusteellinen suunnittelija, kun sille päälle satun. Niinkin perusteellinen, että vaarana on, etten pääse itse tekemisvaiheeseen lainkaan. Varsinkin nyt, kun en ole vielä venyttänyt ajatuksiani sinne oikean yrityksen perustamiseen asti, vaan lähinnä päättänyt kokeilla, tuntuu kaikki miettiminen välillä vähän liialliselta. Kutkuttaisi vain sännätä vähän suin päin tositoimiin. Mutta vaikka olen vasta ihan ensimmäisillä portailla, haluaisin tehdä asiat kunnolla. En halua tehdä puolihuolimatonta jälkeä niin, että jos unelma lähteekin lentoon, joudun aloittamaan alusta ja rakentamaan varmemmat perustukset. Mieluummin teen kerralla niin oikein kuin osaan.

käsityöyrittäjä4

Törmäsin heti pulmaan, jota en ollut tullut ajatelleeksikaan: miksi kutsun itseäni ja sitä mitä teen? Minulla on Wisteria Shop siksi, että blogini nimi on Wisteria Walk. En kuitenkaan tiedä, onko Wisteria nimi, jolla haluan käsitöitäni myydä. Tuntuu hassulta miettiä nimeä, jonka saattaa pitää hyvinkin pitkään, kun ei vielä tiedä, kuinka pitkään sen tulee pitämään. Sitäkään en tiedä, pitäisikö tässä vaiheessa edes ottaa asiat näin vakavasti. Mutta kuten sanottua, en halua rakentaa huteria perustuksia. Jos muutamakin ihminen oppii tuntemaan minut yhden nimen alla, voi sen muuttaminen olla myöhemmin hankalampaa.

Suomen kielen opiskelijana pyörittelenkin nyt sanoja paperilla, kokeilen miltä ne maistuvat suussa ja yritän keksiä juuri sitä sanaa, joka parhaiten kuvaisi tunnelmaa pääni sisällä. Ei ihan yksinkertainen homma, täytyy sanoa.

käsityöyrittäjä

Tiedostan, että minulla on valtavasti opittavaa ja tehtävää, ennen kuin voin ehkä jossain vaiheessa katsoa peiliin ja todeta, että sieltä katsoo takaisin oikea käsityöyrittäjä. Olen kuitenkin päättänyt olla etunimeni veroinen: voimakastahtoinen ja vähän omapäinen pikkuinen Lotta, joka vaikka leikkaa villapaidan suikaleiksi tai muuttaa naapuriin, jos ei muu auta. Ja olen jo tänä vuonna tehnyt enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Pienin suurin askelin eteenpäin.

Jos sinä teet käsitöitä työksesi, jakaisitko pienen palan tarinaasi tuonne kommenttiboksiin? Olisin siitä hyvin iloinen. :)

Ever since I realised some people actually make a living out of crafting, I’ve had a dream of my own craft business. It’s stayed as a dream, because there’s always been something else to do. Now I’ve decided that if this is as important an option for me as whatever I’m studying for, there should be an equal amount of time for both. I’ve done my best to schedule my winter and spring keeping that in mind. I’m not setting up an actual business yet, just building a foundation and testing where it takes me.

My studies aren’t related to crafts at all – I’m a Finnish language student. For some time I was a bit worried about that; if crafting is what I want to do, am I studying the wrong thing? And does my not studying crafts prevent me from doing it for a living? No, I decided. Language is one side of me, crafts are the other. And there are things you can learn and master outside of school.

I can be a very thorough planner – so much so, that I might not get to the doing part at all. Especially now that I’m not dropping out of everything else I do, but kind of trying this out, I’m not sure how much planning I should do. One thing that I’m working on is the name; I do have Wisteria Shop already, but I don’t know if that is the name I want to keep. I’d like to do things as well as I can, so that if this takes flight at some point, I don’t have to go back and do everything again. If even a few people remember me by one name, it might be harder to change it later.

I know I have tons of learning to do, but I’m determined. Making a real decision to start working on this and telling the world about it is more than I’ve ever done so far. I’m ticking one thing after another off my to-do list. One step at a time.

If you craft for a living, would you share a bit of your story in the comment box below? I would be ever so happy for that. :)

6 thoughts on “Unelma ja miten se toteutetaan

  1. Anne says:

    Onnea ihanalle käsityöyrittäjyys- unelmalle!! Viiden vuoden kokemuksella voisin kertoa miljoona “ihan parasta” asiaa tästä ammatista! Ehkä huippua on se, että koskaan ei tarvitse olla valmis, eikä oikeastaan edes saa olla, vaan koko ajan saa/täytyy uudistua! Kehtitellä ja keksiä uutta, epäonnistuakin joissain jutuissa… Tsemppiä kaikkeen ja haaveile isosti !!

    • Lotta says:

      Iso kiitos ihanasta kommentista! <3 Juuri tuo on yksi asia, jota tulevaisuudeltani toivon: ettei tarvitsisi jäädä paikoilleen kököttämään. :)

  2. Susanna says:

    Mahtava juttu. Nopsasti sanon, että harrastuspohjalta on aika mahdottoman moni sen käsityöyrittäjyytensä aloittanut, minä mukaanlukien. Ei se ole ollenkaan huono pohja. Harrastamallahan sitä oppii asioita käytännössä ja voi tulla sitä kautta ammattilaiseksi. Ei siihen aina papereita tarvita. Ja akateemisesta koulutuksesta tuskin ainakaan on haittaa. Heti tulee mieleen, että pystyt ainakin tuottamana hyvää tekstiä, mikä on aika olennaisen tärkeää oman yrityksen markkinoinnissa. Löydät kyllä varmasti sen, miten nuo kaksi alaa tukevat toisiaan.

Kirjoita kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s