Mitä meistä jälkeen jää

cyg11

Koulun käytävillä on hiljaista, kun jäljellä ovat enää toistaiseksi ahkerat ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Satunnainen abiturientti on vain haamu; huomaamaton, yksinäinen ja ympäristöstä irrallaan.

With the seniors gone, the school feels empty and silent. The only ones left are the (so far) studious first and second grade students, and the odd senior walking the  corridors is like a ghost – imperceptible, lonely and separated from his surroundings.

collagecyg

Vaikka lukio alkaa nyt olla mennyttä elämää, halusin silti jättää oman kädenjälkeni kouluun. Se pitkään haaveilemani neulegraffitiura on nyt avattu, ja mikäpä olisi parempi paikka aloittaa kuin rakennus, jossa vietetyt vuodet jäävät mieleen loppuelämäksi. Kuten kuvista näkyy, meidän lukiossa ohjataan opiskelijoita pehmeästi. Meillä myös tehdään tähtiä.

Nämä pienet yllätykset voi myös tulkita tervehdykseksi koko vuositasolta: kiitos näistä vuosista, älkää vain unohtako meitä!

I’ve long dreamt of having a try on graffiti knitting. Leaving school was the perfect opportunity to start my career as a yarn bomber, since I felt like I needed to leave my mark on the building. These little surprises could also be seen as a thank you and a request from all the seniors – please don’t forget us!

cyg2

2 thoughts on “Mitä meistä jälkeen jää

Kirjoita kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s